31.12.2011

Sisarustreffit

Oosan ainokainen punainen sisko oli Kuopiosta käymässä, joten sovimme tietenkin puistotreffit, jotta sisarukset pääsevät näkemään toisensa sitten pentulaatikon. Valitettavasti treffeille ei sitten päässytkään Oosan lisäksi kuin Nuka-veli, mutta se ei tietenkään menoa hidastanut, vaan sisarukset temmelsivät melkein 1,5 tuntia kolmistaan. :)

Sisaruspotretti: Ippu (Tejakes Spice Up Your Life), Oosa ja Nuka

22.12.2011

Nyt käymme Joulun viettohon

Viimeistä viedään, työpäivää siis. Emännällä nimittäin alkaa tänään ruhtinaallinen neljän päivän joululoma, jipii!

18.12.2011

Muisteloja vuoden takaa

Tarkalleen vuosi takaperin tähän aikaan elettiin jännittäviä hetkiä: nimittäin joulu koitti meidän talouteen viikkoa aikaisemmin, kun lauma kasvoi yhdellä terävähampaisella, loputtoman energisellä riiviöllä - eli Oosa haettiin vihdoin ja viimein kotiin. :)

"Hieman olen vuodessa muuttunut"

13.12.2011

Lumipalloja ja mysteeripatteja

Dodiin, vihdoin ja viimein on saatu jonkin verran luntakin. Toivottavasti nuo nietokset nyt pysyisi edes joulun ylitse! Joulunodotustunnelmakin on ollut tipotiessään ainaisen pimeyden takia, mutta ehkä siitä loputtomasta, ankeasta, märästä, kuraisesta, masentavasta syksystä nyt päästiin yli - ai miten niin en ole oikein syksyihmisiä...? Arttu on onnensa kukkuloilla, kun pääsee taas leikkimään lumipallojen kanssa. Artulle pallot ovat äärettömän tärkeitä, mutta lumipallot ovat melkeinpä vieläkin tärkeämpiä, niissä kun yhdistyy kaksi lempiasiaa: pallot ja syöminen! :D Tavallisia palloja kun ei voi syödä. Tai no vois tietenkin, mutta kun ilkiä emäntä ei anna...



19.11.2011

Ensilumi!

Jos tuota nyt voi ensilumeksi sanoa, kun maita ja mantuja peittää noin millin kerros jotain valkeaa, sen voisi luokitella joko lumeksi tai sitten kuuraksi tai jotain. Mutta varmaan se on lunta, kun sitä kerran viikolla sateli pari kertaa. Niin tai näin, pötköt oli onnesta soikeana perjantaiaamuna kun maa oli muuttunut valkoiseksi yön aikana. Myöhästyin jopa töistä muutaman minuutin, kun pötköt ei malttanut tehdä aamupissoja. :D Ensin piti töllistellä ja ihmetellä, sitten yrittää syödä kilpaa lunta, sitten vähän hepuloida. No, onneksi ne malttoi ne pissat tehdä lopulta, niin kerkesin töihinkin sille päivää!

30.10.2011

Oosa 1 wee!

Tuntuu ihan uskomattomalta, että tuo ipana täyttää muka jo vuoden! Eihän siitä ole kuin pieni hetki, kun ne pennelit syntyi ja jännitettiin, että onko siellä se pitkään haaveiltu punainen pikku prinsessa meille asti...

Oosan synttäreiden kunniaksi haettiin Arttu vihdoinkin takaisin kotiin hoitopaikasta, enää ei näyttänyt Oosan takapuoli kiinnostavan yhtään, joten eiköhän ne nyt uskalla jättää työpäivän ajaksi keskenään. :) Olisikohan se tarpeeksi hyvä synttärilahja Oosalle, että "isoveikka" tuli takaisin?

Vuosikas neitinakki

18.10.2011

Ihmeparantuminen - tai sitten ei...

Kylläpä kerkesi emäntä jo huokaista helpotuksesta, kun se syylänpirulainen otti ja tippui viikko takaperin! Olin jo luopunut toivosta, että se näppylä ei varmasti lähde ikinä, mutta niin se vaan yllättäen alkoi mustumaan, kuivumaan ja pienenemään ja ympärystän turvotus laski - ja Oosan ontuminen katosi siinä samalla. En tiedä oliko syylä pesinyt tassussa tarpeekseen ja päätti lähteä, vai oliko asiaan jotain vaikutusta emännän syylälle päivittäin suorittamalla puhdistusaine-sitruunamehukylvyllä. Vai oliko ne osterivinokaskapselit niin hurjan tehokkaita, että syylä pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja läksi menemään viikon tattikapselikuurin jälkeen?

Näkeehän kaikki, että Oosalla on mälsää: tassu on kipeä syylän takia ja Arttua on ikävä...

6.10.2011

Lyllerö-löllerö 11 kuukautta

Taas se on kuukausi muka kulunut ja Oosalla on ikää jo 11 kk. Juuri äsken katselin Oosan vauvakuvia, enkä kerta kaikkiaan tajua, missä välissä se on muka noin isoksi kerennyt kasvaa! Tai no isoksi ja isoksi, vaaka näytti 10,55 kg ;)

Lyllerö-löllerö 11 kk, hieman on turvoksissa juoksujen takia.. .

19.9.2011

Aikuinen nainen mä oon...

...voi Oosa nyt lauleskella. Neitinakki aloitti siis ensimmäiset juoksunsa lauantaina - tarkemmin sanottuna klo 12.10 kesken metsälenkin! Ihan puun takaa tämä ei tullut, kahdesta syystä: olin jo n. viikon katsonut, että Oosa näyttäisi olevan hieman turvoksissa (kerännyt nestettä kroppaan) ja nisät näytti jotenkin "törröttävän" normaalia enemmän. Tiedänpähän jatkossa tarkkailla tämmöisiä merkkejä juoksuja odotellessa. :)

"Hey mom, how long do I need to use these stupid pants?"

6.9.2011

Treenailua

Noniin, emäntä otti sitten ittään niskasta kiinni ja alkoi tahkoamaan Artun kanssa hyppyä. Reilu viikko on ahkerasti harjoiteltu ja Arttu on LOPULTAKIN oppinut hypyn, jes! Vielä pitää käsimerkkien kanssa pelata, mutta nyt se pysyy esteen takana seisomassa. Vihdoinkin saatiin selätettyä se ikuinen ongelma, että Arttu juoksee hypyn jälkeen esteen viereen seisomaan, eikä sitä saa ilvelläkään pysähtymään.

Tässä vielä videotodistetta "oikeaoppisesta" hypystä. Pientä hienosäätöä on vielä edessä, mutta pääpiirteissään se alkaa olla kunnossa. Jipii! :)))

29.8.2011

Kymppikuinen neitinakki, metsälenkkeilyä ja muuta mukavaa

Taas on mennyt kuukausi ihan hirmu vauhdilla ja Oosa täyttää huomenna jo 10 kk. Kohtahan se on vuosikas, mihin ihmeeseen tämä aika oikein katoaa?! Puntarilla neitinakki kävi viimeksi pari viikkoa sitten ja painoa oli tasan 10 kg. Nyt ollaankin päästy jo rotumääritelmän sisäpuolelle :o)

Poskivillojen comeback

22.8.2011

Kokkolan ryhmänäyttely 20.8.2011

Nyt on tämän kesän, ja todennäköisesti tämän vuoden, vimppa näyttely purkissa, huh! Nyt tuntuu, että "ah mikä ihana tauko", mutta arvatenkin niitä näyttelyitä tulee taas kohta ikävä ;) Mutta niin tai näin, säädyllisen matkan päässä niitä on vasta ensi vuoden puolella.

Startti oli aamulla seitsemältä. Oulu-Kokkola -väli on varmasti sieltä tylsimmästä päästä ajaa; yhtä isoa tietä vain suoraan ja suoraan ja suoraan...no, erittäin puuduttavan matkan jälkeen oltiin perillä siinä himppasta vaille kymmenen. Hyvin kerkesi käyttää koirat tarpeillaan ja harjata kummankin ennen kuin tarvitsi alkaa valmistautumaan Artun kanssa kehään menoon. Kiva ylläri oli kun yläasteaikojen kaveri tupsahti paikalle oman koiransa kanssa - oli huisin kiva nähdä moooonen vuoden jälkeen! Terkkuja ROP-pentu Taralle! :)

18.8.2011

Nautiskelua (viimeisistä?) kesäisistä keleistä

Maanantaina käytiin pikapikaa pyörähtämässä Muhoksella yötä. Pötkylät riekkuivat taas takapihalla onnessaan ja illalla käytiin vielä piiiiiitkä metsälenkki. Tosin kamera ei ollut lenkillä mukana (ei sillä, että siellä olisi paljoa pystynyt pysähtymään ja kuvia ottamaan, oli meinaan itikoita sen verran), mutta koirilla oli kivaa ja se on pääasia!

Grillivahti
"Mmm...makkaraa..."

14.8.2011

Pötköt mätsäröimässä

Eilen aamulla emäntä raahasi itsensä ja pötköt väkipakolla Haukiputaalle mätsäriin. Yhtään ei olis huvittanut lähteä, mutta ajattelin, että pakko mennä jotta Arttu saa pöytätreeniä ennen Kokkolan näyttelyä, ja Oosa tuli siinä sivussa mukaan, kun toisen koiran ilmottautumismaksu oli niin edullinen. Ei vissiin ihan turha reissu, kun Artulla meni pöydälläolo ja muukin esiintyminen tosi hienosti, ja ukkelin sijoitus oli lopuksi pienten aikuisten PUN3! ADHD-Oosa ei malttanut keskittyä ollenkaan esiintymiseen; nuuski maata, ei saanut yhtään kontaktia, ei malttanut seistä...mutta silti se voitti pienet pennut ollen PUN1 ja lopulta BIS4! Vissiin tuomari tykkäsi corgeista, kun kummatkin pääsi sijoituksille asti ;) BIS-kehässä sijoitettiinkin vain neljä, vaikka aluksi kehässä oli koiria kahdeksan; eli vaikka Oosa tulikin "viimeiseksi", se voitti kuitenkin neljä muuta kilpailijaa. Oosa ei todellakaan pistänyt parastaan lopussa; sama "nuuskin maata en kuule mitään"-meno jatkui ja lisäksi korvat pyöri ropellina kun se kuunteli kehän reunalla tauotta vinkunutta ja haukkunutta koiraa, joten olen yllättynyt, ettei sitä kätelty ensimmäisenä pois BIS-kehästä!

Pötköjen palkintoposeeraus. Arttu PUN3 ja Oosa PUN1 & BIS4

8.8.2011

Kuopion kansainvälinen näyttely

Jopas oli pitkän tuntoinen reissu, aikalailla tasan 12 tuntia noin kolmen tunnin yöunilla, hooh! Pötkötkin simahti heti kun päästiin illalla kotiin, eipä niitä paljoa lenkillä tarvinnut käyttää.


Oosa ja Nemo <3 Vili. Häkin välistä on vaikea yrittää pussailla ja mielistellä :D

6.8.2011

Oosa on nyt virallisesti junnu

Niin se vaan tuo meidän neitimakkara vanhenee käsittämätöntä vauhtia, viikonloppuna pyörähti mittariin jo 9 kk?! Eli pentuaika jätetty taakse ja nokka kohti junnuikää - siis näyttelytermein, pentu se on meikäläiselle vielä pitkään ;)

Miss Bikini 9 kk

29.7.2011

Maailmalta kantautui surullisia uutisia



Amaranthus
"Sintti"
2.10.2010-21.7.2011





© Mirka Hiltunen
© Mirka Hiltunen


"Näin katoaa elämä odottamatta, näin saapuu murhe ilmoittamatta."

"Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan. "


Sintin taival maan päällä päättyi aivan liian aikaisin. Rauhallista taivasmatkaa pienelle koiranpojalle Arttu-isiltä.

16.7.2011

Oulu KV

HUH-HUH, nyt se on ohi, viikkojen jännitys ja stressaaminen nimittäin! Ja vieläpä ihan kelpo tuloksin: Arttu VAL-ERI2 ja Mini-Oosa järjesti ison yllärin olemalla ROP-pentu :)

Aamulla keli näytti siltä, että vettä tulee vaikka sääennusteet ei sitä luvanneetkaan - ja niin sitä kans tuli! Näyttelypaikalle ajellessa ripsi vähän, sitten sade lakkasi vähäksi aikaa, mutta alkoi uudestaan runsaampana, heti kun corgien kehä alkoi. Oosa esiintyi sateesta huolimatta reippaasti, seisoi tosi hienosti paikallaan ja Maya-siskonkaan perään ei tarvinnut kiskoa kuin höyryveturi, eli liikkeetkin meni hienosti :) Pöydälle nostin neidin vähän liian aikaisin, nimittäin kiinnostus kerkesi lopahtaa kokonaan ennenkuin tuomari tuli tutkimaan. Loppuajan neiti piti pitää vatsan alta paikallaan ettei lähtenyt etsimään mielenkiintoisempaa tekemistä muualta, mutta loppujen lopuksi selvittiin pöydälläolostakin ihan kunnialla. Olin etukäteen ajatellut, että Oosa haukutaan läjään ja varmasti se ei saa ainakaan kunniapalkintoa, joten yllätys oli melkoinen, kun tuomari ohjasikin meidät ensimmäisiksi ja antoi vielä KP:n ja samalla myös ROP-ruusukkeen! Vautsi! :)

13.7.2011

Kemin ryhmänäyttely 9.7.2011

Paahtavan kuumasta Kemistä selvittiin suurinpiirtein hengissä! Lämpöä riitti siinä määrin, että itellä valu hiki koko ajan, vaikkei olisi mitään tehnytkään. Koirilla oli onneksi vähän viileämmät oltavat märillä pyyhkeillä peitetyssä häkissä, kylmäkalleilla vuoratun peiton päällä makoillessa. Tilasin myös vähän viimetipassa viilentävät pannat tessuille, onneksi kerkesivät ennen tuota Kemin näyttelyä tulla! Artulle oli varmasti huomattava apu siitä pannasta, voisin kuvitella että se ois ollu ihan henkihieverissä ilman sitä, nyt se jopa jaksoi liikkua suht reippaasti tuon pannan ansiosta :)

6.7.2011

Neitikorkki se vaan vanhenee

Oosa se vaan vääjäämättä vanhenee, nyt se on mukamasten jo 8 kk vanha. Mihin tämä aika oikein menee? Neiti näyttää vaan kutistuneen viime kuusta, kun turkki on vähentynyt lisää. Karva pölisee siihen malliin, että Oulussa meillä on ihan varmasti karvaton neitinakki näytillä! No, näkyypä ainakin rakenne...



19.6.2011

Haukipudas RN 19.6.2011

Oosa aloitti näyttelyleikit tänään Haukiputaalla oikein hienosti tuloksella PEK2 KP + hyvä arvostelu. Valitettavasti esiintymisestä ei voi sanoa samaa, neiti nimittäin kiskoi, pomppi ja teki piruetteja varmasti ainakin 90 % ajasta...ihan, kuin olisi näyttelyremmi ollut ensimmäistä kertaa kaulassa. Kyllä se kotona osaa, vai miten se meni? Tai siis näyttelyharkossa. Kyllä se yksilöarvostelussa ravasi hyvin (ainakin välillä), mutta kun ennestään tuttujen kilpakumppani-painikavereiden, eli Iitun ja Mayan perässä olisi pitänyt malttaa ravata, niin homma meni pelleilyksi. Oman haasteensa toi vielä se, että kehä oli nurmialustalla ja Oosa yritti nuuskia maata sen ajan, mitä ei kiskonut ja pomppinut Mayan perään. Joten sanotaanko, että olen oikein yllättynyt tuloksesta ja arvostelusta, kun ottaa sen pomppurottaesityksen huomioon :D


14.6.2011

Arttu 3 vee!

Arttupoeka se täyttää tännään jo kolome vuotta. Toistan taas tämän jokavuotisen kysymyksen: mihin se aika oikein menee? Ja tämän saman fraasin: vastahan se haettiin kasvattajalta kotia semmosena pikku nyyttinä... No, Artun synttäripäivään kuului parin tunnin aamulenkki ja tietenkin KAKKUA! Loppupäivän sen pitäisi varmaan antaa nukkua sängyn alla, eikös synttäripäivänä pidä tehdä synttärisankarin lempihommia?

Oon kolme vuotias, oppimaan innokas...
"Kenellä on kakkua ja kenellä ei?!" :D
Pötkylä 3 v.
Toki "pikkusiskonkin" piti saada pikku pala kakkua :)

"Hei, missä mun nakkikynttilät on?"
Päivitykset päässy taas vähän venähtämään, mutta tässä on ollu niiiin upeita ilmoja, ettei oo paljoa koneella kerenny istuksimaan. Ja toisekseen, tämä bloggeri ryttyilee mulle, eikä suostu lisäämään kuvia ilman loputonta kädenvääntöä, joten on kirjoitteluinnostus vähän lopahtanut. Muttamutta, mistähän sitä alottas...

No, neitikorkki täytti kuunvaihteessa 7 kk ja taas kuvailtiin sen kunniaksi. Karvat on vähentynyt entisestään, ilmeisesti pentuturkin pudottaminen ei riittänyt Oosalle, koska se alkoi pudottamaan myös pohjavilloja - tietenkin, kun on näyttelyitä tulossa... Saapa nähdä, kuinka kaljuksi se aikoo vetää. Oon kuullut että nartut saattaa puottaa kaikki pohjavillat, niin että vaan päällikarvat jää. Jännitystä tiedossa siis!

Neitikorkki 7 kk



 Hmm, no toinen mainitsemisen arvoinen asia on lienee se, että Arttu oppi vihdoin ja viimein uimaan! Eihän sitä ole kuin kaksi vuotta sinne veteen houkuteltu, joten herralla on vissiin vähän pitkät piuhat, kun vasta nyt hoksasi, että se uiminen on oikeestaan ihan kivaa. Ja hyvää liikuntaa! Vieläkin ensimmäinen kastautuminen tuottaa suuria vaikeuksia, mutta kun jorpakkoon kerran pulahtaa, niin sitten sitä pystyy uimaan pitempäänkin. Kovin sulavaksi sitä Artun uintia ei voi kuvailla, mutta pysyypä pinnalla. Kyllä se meinaa vieläkin käännöksissä kääntyä kyljelleen, mutta pikkuhiljaa oppinut tekemään vähän loivempia käännöksiä. Kokeilin myös pelastusliivien kanssa uittamista, mutta se ei oikein toiminut - Arttu kääntyi oikeasti selälleen! Onneksi oli ihan rannan tuntumassa niin kerkesin hätiin - ja onneksi ei jäänyt mitään kammoa vettä kohtaan, vaan kohta meni pulikoimaan ihan omatoimisesti :) Oosa tykkää kovasti kahlata ja aina hirmu kiireellä vetää veteen, mutta uimaan se ei oo kuitenkaan kovin usein mennyt. Houkuttelemalla sitä ei sinne saa menemään, neiti ui sitten kun itse haluaa :)

PUFF!

Lippu korkealla!




Loch Nessin hirviö rantautuu

Oosa yrittää maastoutua - huonoin tuloksin...

"Hyvä poika, toit mulle sen kepin sieltä!"

Neitikorkki pysyy pinnalla! "Kerpele, laita ukko asialle ja tee itte perässä..."

Märkä Oosa on hyvin...märkä!

"Iiik, nyt kastu korva!"

"Hei, onks ihan pakko pärskiä ne veit naamalle?"
Pötköjen kanssa on näyttisharkoissa kuljettu, ja Artun pöytäkammo osoittaa sittenkin talttumisen merkkejä, jipii! Ensimmäisellä kerralla oli jo ihan paniikissa siitä että sen nosti pöydälle - puhumattakaan siitä että joku yritti koskea. Eilen päästiin jo vilkaisemaan hampaat ja tunnustelemaan takapäätä ja palleja. Tästä rohkaistuneena menin ja ilmoitin sen sitten sinne Oulun näyttelyyn lauantaille, jaiks! Ja samaan menoon sitten Kemiinkin, joka on viikkoa ennen Oulua. Huh, toivottavasti nyt saadaan tuo pöytäjuttu sille mallille, ettei saada EVAa sen takia noista näyttelyistä :) Artun tyttö Iitu oli myös näyttisharkoissa, joten otettiin muutama isi & tytär-kuva. Kaitpa niistä samaa näköä löytyy?

"Give me a big wiiide smile!"
"Who are you?"

"Your daughter, you silly!"..."Oh, of course..."



"Ommm...do you have something good there for us?"
Oosa on käyny puistossa ja Haukimontuilla treffaamassa Nuka-veljeä ja komiaa Hessu-poikaa. Neiti on vaan ollu vähän äkäsellä tuulella ja ärhäkkänä takapäästään. Vissiin ne juoksut pukkaa päälle...huoh :(

Pötköjono

"Suloinen" Oosa ja Hessu

Ooas, Nuka ja Hessu


Oosa ja Nuka: perussettiä.

Ollakko likainen vai likainen, kas siinäpä vasta kysymys...

Pieni auringonpalvoja



Ketjureaktio

Velipojalle pitää näyttää kuka on pomo!

"No vähän kävin kahlaamassa, mutta en mää nyt nakuna uimaan voi mennä kun on poikia mukana!" Hessu taustalla :)
Viime viikolla käytiin kevään eka reissu meidän "privaatti"-Haukimontulla. Arttukin pääsi mukaan, ja sitkeästi piti pallon kanssa riehua, vaikka lämmintä oli varmaan 30 +. Siksipä tyydyttiin käppäilemään vaan pieni mutka montun ympristössä ja loppuaika läträttiin vedessä.






Ikinä ei oo liian kuuma leikkiä pallolla...

...mutta kuuma siinä tulee




Viime viikon helteitä vietettiin myös pikniköimällä (hmm, mikä sana?) Lammassaaressa. Koirille vettä mukaan ja itelle evästä ja aurinkorasvaa ja menoksi. Siellä tulikin löhöiltyä useampana päivänä + koirat pääsi uimaan. Taitaa olla aika lailla ainoa kiva paikka täällä meidän lähellä, missä koiria voi uittaa.

Piknikkipötköt
Piknikkipötköt pt. 2
Muuten ollaankin vaan nautiskeltu nätistä kelistä ja lämmöstä siellä täällä lenkkeilemällä :)


Ninnien lapset