Hyvää Joulua!

Synttärisankarin läpivalaisu

Talven kynnyksellä jo koputellaan. Blogiin tuli "pienehkö" kesätauko, kiirettä en voi syyttää, mutta kai väsymys kelpaa myös syyksi? Kesän valoisuus söi emännän unet, ja tuntui, että työpäivän jälkeen energia ei vaan riittänyt koko blogin miettimiseen (joo-o, kotisivutkin kaipaa pientä päivittelyä) - ja sitä kesälomaa kun oli ruhtinaalliset 2 päivää... Toinen hyvä syy lienee se, että kamera taisi lähteä lenkille mukaan vain pari kertaa koko kesän aikana, joten kuviakaan ei olisi blogiin ollut, ja kuvatonta tekstiä on mälsä lukea. Kolmanneksi syyksi sopinee yllättävä, mutta oikein tervetullut säpinä emännän miesrintamalla, ajatukset ja se vähäinen energia on suuntautunut loppukesän ja alkusyksyn ajan hieman eri osoitteeseen, kuin blogin kirjoitteluun ja valokuvaamiseen. :) Mutta tässäpä muutama otos kesän ajalta, niiltä parilta lenkiltä joille kamerakin pääsi mukaan.

Kaahailua

Näyttelyvuosi paketissa

Paltamosta kotiuduttu ja niin se näyttelyvuosi on tältä erää paketissa. Jos Artun karvanlähtöä katsoo, niin sanoisin että ihan hyvä - eipä siinä kohta montaa karvaa ole ristissä. :D

Iloinen poika odottamassa kehävuoroa. :)
Kuva © Eevaliisa Takalahti

Eilen oli suuntana Kemin kansainvälinen näyttely. Alunperin pembroket piti tuomaroida tanskalainen corgikasvattaja Tuula-Maija Tammelin, joten odotin näyttelyä innolla. Aikataulujen tultua kävi ilmi, että pembroket oli siirretty ruotsalaiselle Ewa Erikssonille. Mietin jo ilmottautumisien perumista, koska tuomarinmuutos harmitti, mutta päätin sitten kuitenkin lähteä koittamaan onneani, ja ihan kivat tulokset sieltä sitten tulikin! :)

Heinäkuun näyttelyputken puoliväli

Viime lauantaina oli vuorossa kesän eka näyttely Kokkolassa Tuula Prattin arvosteltavana. Sovittiin kaverin kanssa, että nähdään Limingassa klo 9.30 ja jatketaan siitä yhdellä autolla, mutta kuinkas kävikään...kuukausi vähillä unilla teki tepposensa ja emäntä heräs, kuinkas muutenkaan, klo 9.30 punkan pohjalta ilman minkäänlaista mielikuvaa herätyskellon soinnista. Meinas siinä jäädä muutama sydämenlyönti väliin, kun tajusi paljon kello on! Kiireesti soitto kaverille, että lähtee vaan ajelemaan, ettei me keretä, mutta niin sitä saatiin ylipuhuttua, ei muuta ku vaatteet päälle, koirat autoon ja menoksi - onneksi olin pakannut muut romppeet jo illalla autoon! Ja onneksi oltiin sen verran ilmavasti suunniteltu aikataulu, ettei se pommiin nukkuminen haitannut loppupeleissä yhtään. Perillä oltiin hyvissä ajoin ennen kehien alkua, tavarat sai purkaa ja koirien kanssa harjoitella ihan rauhassa. :)

Juhannus!

Ja emännän neljän päivän loma, jipii!

Artun luonnetesti 26.5.2012

Lauantai-aamuna ei emäntä saanut vieläkään nukkua univelkoja pois, vaan herätys oli puoli yhdeksältä ja kymmenen jälkeen oli startti kohti Louea, Tervolaa. Arttu-polo ei tiennyt yhtään, mihin emäntä oli sen ilmoittanut, vaan oli innoissaan lähdössä matkaan! Mennessä koukattiin Mirka matkaan Oulusta, joka oli lupautunut matkaseuraksi ja kuvaamaan testin. Menneen viikon raskaus muuttoineen alkoi jo ehkä hieman painaa, ja hurautin ajatuksissani ohi Rovaniemen rampista...no, onneksi ei nyt ihan kamalaa lenkkiä tarvinnut ajaa, että saatiin uukkari tehtyä. :D Testipaikalla oltiin ylimääräisestä lenkistä huolimatta jo hieman yhden jälkeen, Artun testivuoro oli päivän ensimmäisenä klo 14, eli kerettiin hyvin vähän ulkoilla ennen testin alkua.

Hieno päivä Piteåssa!

Muutaman vuoden suunnittelun jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja päätin lopultakin lähteä käymään rajan toisella puolella kokeilemassa onneani Artun kanssa. Kohteeksi valittiin kevään eka näyttely Pohjois-Ruotsissa, eli Piteån kaikkien rotujen näyttely sunnuntaina 20.5. Helmikuussa hommattiin passi, ja sitten aloitettiin matolääkitys, joka nykyään vaaditaan Ruotsin puolelle matkustavilta koirilta. Jännittämistä tässä parin kuukauden aikana tämän asian tiimoilta on riittänyt kerrakseen. Ensin saatiin jännittää, paljonko pembrokeja on ilmoitettu tuohon näyttelyyn. Kun aikataulut julkaistiin, yllätys oli iloinen: pemuja onkin vain kaksi, eli Arttu ja Artun tyttö Iitu! :) Sitten sai jännittää, onko Artun netin kautta tehty ilmoittautuminen mennyt sittenkään perille, koska kaverille tuli aikataulukirje sähköpostiin, mutta minulle ei kuulunut minkäänmuotoista postia, ei sähköistä eikä liiemmin paperista. Sähköposti Ruottin puolelle kuitenkin kertoi, että olen ilmoittanut haluavani aikataulut etanapostilla - aijaa? Keskustelupalstoja selatessa kävi ilmi, että muillakin netin kautta ilmoittautuneilla oli sama tilanne: aikataulu ja numerolappu olivat tulossa etanapostilla, vaikka olisikin ilmoittautumisen yhteydessä ruksannut kohdan "numerolaput sähköpostilla", eli ilmeisesti netti-ilmoittatumisessa on/oli joku häikkä tuon suhteen. Helpotus oli joka tapauksessa valtava, kun se pitkään ja hartaasti odotettu kirje sitten lopulta kopsahti postiluukusta! Tämän jälkeen sitten sai alkaa jännittämään itse reissua, millaista säätä on luvassa ja se kaikkein tärkein jännittämisen aihe: tykkääköhän tuomari Artusta? Näyttelyssä pemut oli määrä tuomaroida belgialainen Roger Vanhoenacker. Nimi ei sanonut ei niin mitään, googlen kuvahaku kertoi sen verran, että kyseessä oli tuiman näköinen, vanhemman puoleinen herrasmies, hui! Kempeleessä sattui olemaan samana päivänä ryhmänäyttely, joten päädyimme Mirkan kanssa vaihtamaan "pikkutyttöjä" keskenämme: Iitu lähtee minun mukaan Ruotsiin ja Oosa änkeytyy Mirkan matkaan Kempeleeseen. :)

Neitinakki 18 kuukautta

Kylläpäs se aika on taas hurahtanut. Huomenna tulee kuluneeksi 1,5 vuotta neitinakin syntymästä. Omasta mielestä se ei mitenkään voi olla jo niin vanha, mutta kalenteri ei liene valehtele?

Oosa 1,5 v

Pötköt pulikoimassa

Keskiviikkona pääsi tämänkin talon pötköt tutustumaan alkuvuodesta avattuun Oulun koirauimalaan - pitäähän sitä moinen paikka käydä testaamassa, kerta semmoinen tuossa melkein naapurissa on! Uimalan pihalle jouduttiin jättämään auto parkkiin niin, että koirat joutui hyppäämään valtavankokoiseen (ja syvään) vesilätäkköön autosta. Arttu pisti tietenkin viimeiseen asti vastaan, mutta Oosa veti kunnon mahaplätsin rapakkoon ja kerkesi pomppia lätäkössä ympäriinsä sen verran, että oli jo puoliksi märkä siinä vaiheessa, kun päästiin uimalaan sisälle. Hetki odoteltiin, että edellinen asiakas lähti pois ja sitten päätettiin uittaa ensin Oosaa. Arttu sai odotella sivummassa sen aikaa, että Oosa kasteltiin suihkussa kokonaan, sille puettiin uittohihna ja pelastusliivit päälle. Neiti oli silminnähden järkyttynyt, että moinen kapistus hänen päälle pistettiin, harmi etten kerennyt ottamaan kuvaa! Muutenkaan uintipuuhista ei tullut kuvia otettua, piti emännällä sen verran kiirettä, ettei kameraa kerennyt laukusta kaivamaan.

Pääsiäisenviettoa

Hupsista, taas on päässyt vierähtämään tovi edellisestä päivityksestä. Tuppaa vaan työt viemään sen verran monta tuntia päivästä, että illalla ei enää jaksa edes mietiskellä mitään blogin päivittämistä, ja viikonloppuna on sitten muutakin tekemistä kuin istuksia koneella. Eipä sillä, ei tässä mitään sen kummempaa ole edes tapahtunut, joten mitään pakottavaa tarvetta päivittämiselle ei ole edes ollut. Mutta yritetään näin pääsiäisen kunniaksi raskia kuluttaa tästä ruhtinaallisesta neljän päivän "lomasta" hetki blogin kirjoitteluunkin. ;)

Hullulla on halvat huvit ja idiootilla ilmaset - päättele siitä! :D

Mistä on lauantai tehty?

Pennuntuoksusta, naskalihampaista ja vadelmatassuista - ainakin tämän viikon lauantai!

Tornion ryhmis - nähty ja koettu!

Ja hengissä selvitty sekoilevasta navigaattorista huolimatta. Kokemista siinä olikin kerrakseen, nimittäin melkosen huonosti se näyttely oli järjestetty! Parkkiinohjaus hoidettiin vähän sinne päin, se pikkuruinen halli oli ahnehdittu ehkä "pikkasen" liian täyteen koiria, lisäksi kehäsihteerit eivät oikein osanneet hommia: laatuarvosteluja ei osattu näyttää ja arvost. oli al.-arv. lyh. (arvostelut oli ala-arvoisesti lyhennelty) - niitä saisi tovin jos toisenkin tavailla, jos arvosteluja ei olisi itse sattunut kuulemaan tuomarin niitä lausuessa. Vaikka järjestelyt olikin vähän sinne päin, tuloksissa ei sen sijaan ole valittamisen aihetta! :)

Hyvää ystävänpäivää!

Näin ystävänpäivän "varjolla" oli hyvä testailla kameran uutta lisäsalamaa ottamalla kuva korttia varten. Vallan mainio vempele, nyt saa otettua sisälläkin hyviä kuvia! :)

Alkaa ässällä ja sisältää viisi kirjainta

Niinpä niin, kuinkas muutenkaan...juuri kun olin Tornion ryhmiksen ilmottautumiset maksanut niin mitäs sieltä Artun tassusta löytyykään: syylä! Että osaakin olla huono tuuri. Pari päivää ennen ilmottautumisajan loppua leikkasin kummaltakin kynnet, eikä tassussa vielä sillon näkynyt mitään kummallista - varmaan se armoton kukkakaali on sinne Artun varpaiden väliin ilmaantunut sinne sillä samalla sekunnilla, kun klikkasin nettipankissa "hyväksy maksu"-nappia! Ilmeisen loogista on, että Arttu sai Oosalta tartunnan silloin loppusyksystä. Artulla nimittäin oli silloin anturoissa aika pahoja halkamia ja syylä näytti olevan ulommaisen varpaan reunassa, ja juuri siinä kohti oli syksyn aikana oikea Grand Canyon. En kyllä yhtään ihmettelisi, vaikka Herra Pohjaton Maha olisi mennyt ne Oosan tassuun laitetut sitruunamehut nuoleskelemaan pois (eihän nyt hyviä ruokia noin saa tuhlata!) ja sen jälkeen putsannut omat varpaanvälinsä! En tiedä, että oliko se puhdistusaine-sitruunamehu-tattikapselikuuri niin tehokas, vai mikä lienet ollut syynä, mutta syylä hävisi kuitenkin parissa viikossa. Jei! Toivotaan vain, että se ei lykkää uutta syylää edellisen viereen, kuten Oosan kanssa kävi...

"Tassua kipristelee, voitasko mennä sisälle?"
Syylähän se siellä tassussa kirraa!

Auringonpaistetta ja pallohalleilua

Sitä ei ollakkaan tälle talvea paljoa nähty, ainakaan viikonloppuisin - nimittäin aurinkoa! Joten viime lauantaina ei ollut riemulla rajaa, kun aamulla huomasin, että taivas on pilvetön, eli päivällä toivottavasti saadaan vihdoin hieman auringonvaloa. Innoissani lähdin metsälenkille koirien kanssa ja kameran otin tietty mukaan, jos kerrankin saisi VALOkuvia otettua. Metsässä sitten huomasin, että kamerasta on tietty akku loppu, jee hyvä minä! No, käytiinpä sitten lenkillä ja pikamarssia lataamaan kameran akku, ja kerettiin sitä vielä juuri ja juuri ennen auringonlaskua ottaa kuviakin. :)