Synttärisankarin läpivalaisu

Talven kynnyksellä jo koputellaan. Blogiin tuli "pienehkö" kesätauko, kiirettä en voi syyttää, mutta kai väsymys kelpaa myös syyksi? Kesän valoisuus söi emännän unet, ja tuntui, että työpäivän jälkeen energia ei vaan riittänyt koko blogin miettimiseen (joo-o, kotisivutkin kaipaa pientä päivittelyä) - ja sitä kesälomaa kun oli ruhtinaalliset 2 päivää... Toinen hyvä syy lienee se, että kamera taisi lähteä lenkille mukaan vain pari kertaa koko kesän aikana, joten kuviakaan ei olisi blogiin ollut, ja kuvatonta tekstiä on mälsä lukea. Kolmanneksi syyksi sopinee yllättävä, mutta oikein tervetullut säpinä emännän miesrintamalla, ajatukset ja se vähäinen energia on suuntautunut loppukesän ja alkusyksyn ajan hieman eri osoitteeseen, kuin blogin kirjoitteluun ja valokuvaamiseen. :) Mutta tässäpä muutama otos kesän ajalta, niiltä parilta lenkiltä joille kamerakin pääsi mukaan.

Kaahailua

Voiko koira näyttää tyytyväisemmältä? :D

 

Viksu ja vilmaattinen

Kesän virallinen kaverikuva

Juomatauko

 

Koripallon peluuta?

Kielimies

Mustikkamonsteri

Loppukesän hiljaiselon jälkeen onkin taas aika touhuilla kaikenlaista. Aloitetaan vaikkapa Oosan terveystarkastuksista. Neitonen kopistelee jo aikuisuuden kynnyksellä 2-vee synttäreiden myötä (mihin se emännän pikkutyttö on hävinnyt?) ja vauva-asiat alkaisi olla pikkuhiljaa ajankohtaisia. Keväällä käydyn tiukan äänestyksen päätteeksi corgit lähtevät mukaan PEVISAan, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelmaan, vuoden 2013 alusta lukien. Eli kaikki jalostukseen käytettävät koirat tulee vuodenvaihteen jälkeen olla tutkittu paitsi silmien, myös lonkkien ja kyynärien osalta, jos pennut mielii saada rekisteröityä. Nyt kun kuluvaa vuotta on enää muutama kuukausi jäljellä, oli myös Oosan vuoro köllähtää tutkimuspöydälle läpivalaistavaksi - ei sillä, olisinpa minä sen kuitenkin jossakin vaiheessa kuvauttanut, ihan omaksi ilokseni. :)

Evästauko

Joku päivä sillä tippuu nuo silimät päästä!

Thö Päivä oli keskiviikko 10.10., jolloin ajelimme illalla eläinlääkäriasema Akuuttiin. Oosalle otettiin "koko paketti", pakollisen silmätarkastuksen ja lonkka- ja kyynärkuvien lisäksi halusin tutkituttaa Oosalta myös polvet ja kuvauttaa selän, siinähän se samalla nukutuksella menee. Ensin oli vuorossa silmätarkastusta varten laitettavat silmätipat, joiden kanssa olikin melkoista tappelua. Miten voikin olla niin vaikeaa saada laitettua silmätipat noin pieni eläimelle, jolla on niin isot mollosilmät? :D Kaksi ihmistä sai tosissaan pitää kiinni ja silti taisi jokunen tippa mennä ohi, ennekuin saatiin vaadittava määrä tippoja osumaan oikeaan osoitteeseen. Siinä tippojen ohella sai täytellä lomakkeen jos toisenkin tarkastuksia varten. Oosahan on edelleen kasvattajansa Teijan nimissä, mutta jostain syystä yhteen lomakkeeseen oli omistajan kohdalle esitäytetty minun tiedot. Noh, päädyttiin sitten laittelemaan kaikki lomakkeet minun tiedoilla, ettei tule epäselvyyksiä - pääasiahan kuitenkin on, että saadaan koira tutkittua. :)

Lentävät metrimakkarat

Tippojen laiton jälkeen saatiin odotella reilu puoli tuntia, ennekuin lääkäri kutsui meidät tutkimushuoneeseen, vuorossa oli polvet ja silmät. Lääkäri kopeloi ensin polvet, jotka olivat täysin terveet, eli polvet 0/0. Hyvä! Seuraavaksi sitten se suuri jännityksen aihe, eli silmät. Kylläpä tuntui minuutit pitkiltä, kun lääkäri tiiraili neidin näköelimiä härveleillään, eikä mitään välikommenttia herunut. Ja Oosa tietenkin hankaloitti toimenpidettä rimpuilemalla ja mulkoilemalla aina väärään suuntaan, lopulta sitä sai 2,5 ihmistä pitää kiinni, että silmät saatiin syynättyä. Jotenkin Oosamaista tehdä asiat mahdollisimman vaikeiksi. :D Sitten kuului epäselvää mutinaa. Piti kysyä kertaalleen, että mitähän se lääkäri sanoi ja sitten vielä pariin kertaan varmistaa, että kuulinhan oikein, sen verran olin tuota tutkimusta jännittänyt! Eli silmät terveet, ei perinnöllisiä sairauksia, jipii! Lääkärin mukaan silmistä ei löytynyt yhtikäs mitään mainittavaa, eli lomakkeisiin ei tullut pienintäkään merkintää. Seuraavaksi Oosa sai nukutusaineet piikillä kankkuun, ja olipas muuten paljon miehekkäämmin mitä Arttu aikoinaan. Arttu rääkäisi sen verran pahasti, että varmaan odotushuoneessa luultiin, että siellä kiskotaan vähintäänkin päätä irti viattomalta koiraparalta. Oosalta pääsi vain pieni piippaus. :D Siirryttiin röntgenhuoneeseen odottamaan nukutusaineen vaikuttamista. Sinnikkäästi neiti kekkuloi pystyssä, mutta lopulta alkoi läähättelemään ja meno muuttui sen verran hoippuvaksi, että katsoi parhaaksi "istahtaa hetkeksi" - johon se sitten hiljokseen simahti ja valui makuuasentoon. Sitten omistajat passitettiin takaisin odotustilaan kuvauksen ajaksi ja aika kului piiiiinaavan hitaasti. Loputtoman pitkältä tuntuvan ajan lääkäri kutsui katsomaan kuvia. Kyynärät olivat siistit ja tiiviit, lääkärin arvio oli 0/0. Lonkatkin näytti varsin siisteiltä "corgin lonkiksi", lääkärin arvio oli B-C:n tasoa, itse kallistuin enemmän C:n puoleen. Toisessa lonkassa hieman löysyyttä, mutta varsin siisti paketti loppujen lopuksi. Lopuksi syynättiin vielä lääkärin kanssa selkäkuvat läpi sentti sentiltä, eikä mitään poikkeavaa löytynyt. Huh helpotusta! Eli eiköhän se "naimalupa" sieltä irronnut! :)

Parisen viikkoa odotettiin hieman epävarmoina siitä, miten ja kenelle lausuntomaksu tulee maksettavaksi. Loppujen lopuksi se ilmeistyi minun Omakoiraan, josta sen käväsin hetimmiten maksamassa nettipankissa. Kiitos reaaliaikaan siirtyneen KoiraNetin, tulokset pamahti saman tien sinne näkyviin: kyynärät 0/0 ja lonkat C/C! Hienoa! :)

 

Summa summarum, varsin siistin näköinen on neitin sisusta, eiköhän näillä palikoilla porskutella tovi jos toinenkin! Mikäli Oosalla on taas 8 kk juoksukierto, kuten se viimeksi oli, seuraavat juoksut pitäisi tulla tammikuulla. Mutta kovasti on neiti puottanut karvaa, alkanut merkkailemaan ja neidin takapuoli ja pissit kiinostamaan Arttua, joten voinee olla, että juoksut ovat tuloillaan jo aikaisemmin. Jos juoksut tulisivat vasta tammikuussa, kuvaus olisi sattunut ihan hyvään saumaan, mutta jos juoksut alkavatkin kohtapuoliin, osuvat ne ehkä hieman turhan lähelle kuvausta. Juoksujen takia kun lonkat voivat näyttää löysemmiltä kuin ne todellisuudessa ovat, eli kuvaus kannattaisi ajoittaa aina juoksukierron puoliväliin. Mutta siisteiltäpä nuo näyttävät joka tapauksessa, joten sillä ei lienee merkitystä, ovatko ne juoksut nyt sitten alkamaisillaan vai eivät.

Yksikorvainen bikinibeibe 2 v

Pikkuemäntä tuli viikolla "täysi-ikäiseksi", eli mittariin pyörähti ne maagiset 2 vuotta. Eli näyttelyiden kannalta pitää sanoa "vauvaluokille" hyvästit ja tuon pikkutirppanan pitäisi muka mennä "isojen tyttöjen" kanssa avoimeen luokkaan, apua! Toivoin, että neitokaisen järki tulisi jälkitoimituksena, mutta ainakaan sitä ei ole vielä kuulunut eikä näkynyt. Alan epäillä, ettei se taida koskaan tullakkaan, vaikka sitä kyllä kaivattaisiin kipeästi! Eli toisin sanoen, minkäänlaisesta aikuistumisesta ei ole tietoakaan...huoh. Oosa lienee semmoinen ikinuori tapaus, vuodet ei näy kropassa eikä mielessä!

 

Samalla kun neidistä napattiin uusi kuva, pääsi Arttukin pyörähtämään kameran edessä. Kylläpä on ukkelin kuvaaminen nykyään helppoa, se kun on niin yltiöperso herkuille, että nipin napin pysyy nahoissaan kun pyytää seisomaan. :D

Ukkeli 4 v 4 kk

Tämmöistä tällä kertaa. Syksy jatkunee neitokaisen juoksuja jännätessä! :)

"Onks ihan pakko poseerata ton vieressä?"