Aamulla keli näytti siltä, että vettä tulee vaikka sääennusteet ei sitä luvanneetkaan - ja niin sitä kans tuli! Näyttelypaikalle ajellessa ripsi vähän, sitten sade lakkasi vähäksi aikaa, mutta alkoi uudestaan runsaampana, heti kun corgien kehä alkoi. Oosa esiintyi sateesta huolimatta reippaasti, seisoi tosi hienosti paikallaan ja Maya-siskonkaan perään ei tarvinnut kiskoa kuin höyryveturi, eli liikkeetkin meni hienosti :) Pöydälle nostin neidin vähän liian aikaisin, nimittäin kiinnostus kerkesi lopahtaa kokonaan ennenkuin tuomari tuli tutkimaan. Loppuajan neiti piti pitää vatsan alta paikallaan ettei lähtenyt etsimään mielenkiintoisempaa tekemistä muualta, mutta loppujen lopuksi selvittiin pöydälläolostakin ihan kunnialla. Olin etukäteen ajatellut, että Oosa haukutaan läjään ja varmasti se ei saa ainakaan kunniapalkintoa, joten yllätys oli melkoinen, kun tuomari ohjasikin meidät ensimmäisiksi ja antoi vielä KP:n ja samalla myös ROP-ruusukkeen! Vautsi! :)
Tuomarina oli siis suomalainen pitkän linjan pembrokekasvattaja Anneli Sutela ja Oosan arvostelu kuului näin: "Sievä 8 kk. Erittäin viehättäväilmeinen pää. Hieman alaskiinnittyneet korvat. Erinomainen ylälinja. Erinomainen eturinta, mutta rintakehän pitäisi olla pidempi. Erinomaisesti kulmautunut edestä ja takaa. Liian pyöreät käpälät. Liikkuu hyvällä askeleella, hieman leveästi edestä. Hyvä karvapeite. Hieno esiintyminen." PEK1 KP ROP-pentu. Kyllähän tuosta Oosan tunnistaa; hörökorvat ja räpylätassut ;)
Sitten hirmu kiireellä viemään Oosa häkkiin ja vaihtamaan numerolappua Arttua varten. Arttua kerkesin pikkuisen tsempata ennen kehään menoa, mutta aika suoriltaan sinne saatiin juosta. Valioluokassa oli neljä urosta ja Arttu oli aakkosten mukaan toiseksi viimesenä - eli taas mahdollisimman huono paikka Artun kannalta, kun eessä ja takana on koirat. Aluksi seisotettiin koirat ja sitten mentiin pari kierrosta ympäri. Sain itseni pidettyä siinä mielentilassa, että Arttu ei nyt rynni, ja ei se rynninytkään. Kaatosateesta huolimatta Arttu liikkui tosi reippaasti :) Sitten odoteltiin omaa arvosteluvuoroa. Pöydällä Arttu alkoi heti väistämään tuomaria, sanoin että tällä on pöytäkammoa ollut ja on siksi tämmöinen. Välillä näytti että koko elukka pakittaa pöydältä alas, mutta lopulta sain Artun rauhoittumaan ja seisomaan suht hienosti. Sitten käytiin edestakaisin ja loppuaika tönötettiin paikallaan - sen hommanhan Arttu osaa! Ja ERI saatiin, jes :) Hetki odoteltiin kilpailuluokan alkua, ja tässä välissä huomas että Artun mielentila muuttui jotenkin, ensin se alkoi vetämään Iitun luokse ja jotenkin havahtui siihen, että ympärillä on koiria. Kilpailuluokassa mentiin sitten kaksi kierrosta ympäri, mutta siinäkin oli kierros liikaa; ensin Arttu nykäisi edellämenevän koiran perään ja kun sain sen taas "hanskaan" niin takanatuleva koira alkoi rähjäämään Artulle, ja Artun piti tietenkin vastata siihen. Oltiin sitten lopulta valioluokan toisia, mutta SA:ta ei saatu koska kehässä ei kuulemma saa rähjätä ;) Mutta kaikenkaikkiaan oikein hyvin; ERI2 neljästä valiouroksesta ja hyvä arvostelu kasvattajatuomarilta, joka ei todellakaan jakanut eriä kaikille. Plus arvosana olisi voinut tippua paljon tuon pöytäkäytöksen takia, mutta ei kuitenkaan tippunut, eli tuomari siis tykkäsi Artusta :)
"Erinomainen tyyppi. Hieman pitkäkuonoinen pää, voisi olla vähemmän huulia ja voimakkaampi alaleuka. Hyvä ylälinja, erittäin hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvät käpälät. Kinner voisi olla aavistuksen matalampi. Hyvä eturinta. Liikkuu hyvällä askeleella yhdensuuntaisesti. Hyvä karvapeite. Esiintyy ja esitetään erinomaisesti." VAL-ERI VAK2 Erityisen paljon mieltä lämmittää maininta hyvästä ylälinjasta ja hyvistä liikkeistä! :)
Paljon on saatu petrattua tuota rynnimisongelmaa, mutta vielä ois töitä edessä. Mutta on Artulla selvästi hormonitoiminta vähän tasaantunut, viime vuonna se yritti haastaa tuijotuskilpailuun jokaista vastaantulevaa urosta, mutta nyt se oli kehän reunalla ihan oma itsensä ilman kukkoiluja. Ja onhan se rynniminenkin tullut parempaan suuntaan, koska viime vuonna se rynni samalla tavalla jokaisen edellämenevän perään, myös narttujen! Nyt se ei kuitenkaan joka kerta lähde edes toisten urosten perään :) Oispa kiva tietää mistä se on tuon rynnimisjutun keksinyt, huoh!
Nyt on sitten Oosan pentuluokat pentuluokkailtu ja seuraavana esiinnytään sitten junnuluokassa, niin vaikea kuin sitä on uskoakin. Eli seuraavan kerran pötköt on kehässä Kuopiossa parin viikon päästä, siihen asti unohdetaan kaikki näyttelyjutut visusti! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti