Haukipudas RN 19.6.2011

Oosa aloitti näyttelyleikit tänään Haukiputaalla oikein hienosti tuloksella PEK2 KP + hyvä arvostelu. Valitettavasti esiintymisestä ei voi sanoa samaa, neiti nimittäin kiskoi, pomppi ja teki piruetteja varmasti ainakin 90 % ajasta...ihan, kuin olisi näyttelyremmi ollut ensimmäistä kertaa kaulassa. Kyllä se kotona osaa, vai miten se meni? Tai siis näyttelyharkossa. Kyllä se yksilöarvostelussa ravasi hyvin (ainakin välillä), mutta kun ennestään tuttujen kilpakumppani-painikavereiden, eli Iitun ja Mayan perässä olisi pitänyt malttaa ravata, niin homma meni pelleilyksi. Oman haasteensa toi vielä se, että kehä oli nurmialustalla ja Oosa yritti nuuskia maata sen ajan, mitä ei kiskonut ja pomppinut Mayan perään. Joten sanotaanko, että olen oikein yllättynyt tuloksesta ja arvostelusta, kun ottaa sen pomppurottaesityksen huomioon :D

Haukipudas RN: PEK2 KP

Tuomarina oli Lena Danker ja arvostelu kuuluu näin: "7 kk feminiininen narttu, jolla hyvät mittasuhteet. Vielä hieman pyöreyttä kallossa. Hyvät korvat. Kaunis ilme. Purenta ok. Hieman pysty lapa. Ikäisekseen riittävä eturinta & rintakehä. Hyvä selkä ja lantio. Kokoon sopiva luusto. Hyvät käpälät. Oikea karvanlaatu tulossa. Liikkuu reippaasti oikealla asenteella. Miellyttävä luonne."  PEK2 KP

Allekirjoitan kyllä arvostelun :) Olin yllättynyt, että siihen ei tullut mainintaa kikkurahännästä eikä lyhyestä kaulasta. Tosin kasvattaja-Teijakin oli näyttelyssä ja sanoi että Oosalla on kyllä kaula pidentynyt, että on oikein sopivan pituinen. En sitten ole omiani kuvitellut sen suhteen! :)

Näyttelypaikalle tultua Oosa oli aivan ylikierroksilla suurinpiirtein ensimmäisen tunnin ajan, kiskoi vaan kaikkien luokse eikä malttanut keskittyä ollenkaan. Liikkeitä kun käytiin harjoittelemassa, niin homma meni laukkaamiseksi eikä Oosaan saanut nakin voimalla mitään kontaktia. Onneksi pakkasin illalla reppuun vinkulelun, jonka avulla huomion sai ainakin välillä maan nuuskimisesta ja kiskomisesta pois, ja vinkulelun avulla mentiin sitten yksilöarvostelussakin. Sen verran innoisaan oli pikkupötkö, että ei pelkällä namilla ois kyllä selvitty! Eli opinpa sen, että Oosan kanssa pitää näyttelypaikalle tulla aikaisin, ja joku semmoinen herkku tai lelu pitää keksiä, että nuo "ryhmäliikkeet" sujuisi muutenkin kuin voltteja ja piruetteja heitellen. Tuomari saneli arvostelun pöydällä ja Oosa malttoi seistä hienosti ja antoi tutkia hyvin. Tosin päätä tutkiessa Oosa alkoi vinkuroimaan vastaan, jolloin tuomari totesi, että "sehän on oikea prinsessa". JEP! :D

Artun tyttö Iitu (Lilium) oli ROP-pentu, ai että Arttu-iskä on oikein ylpeä! :))) Oosan Nemo-veli oli VSP-pentu, jee! Ja Oosa siis PEK2 ja Oosan sisko Maya PEK3, kaikki pennut sai KP:n :)