Ensilumi!

Koiran(corgin)omistajan kannalta mennyt syksy on ollu varsin helppo. Vettä ei oo ainakaan minusta satanu kovin paljoa, joten rapaisilta lenkkimakkaroilta on vältytty. Sitten tulikin pikavauhtia pakkaset ja lumikin kävi maassa. Kiva! Rilla otti ensilumet varsin rauhallisesti. Kyllä se ihmeissään ja silmät lautasen kokoisina hiippaili aamupissalle oudon valkoisen aineen sekaan, mutta kummempia hepuleita ei nähty. Enemmän sitä ihmetytti jäätyny nurmikko ennen lumien tuloa. Se vissiin tuntu oudolta tassuissa ja rapisi hassusti kävellessä. Lumen tulon jälkeen se lähinnä keskitty lumen syöntiin. Niin no joo, se pissaaminen tuntu olevan melko vaikeaa, kun lumetonta kohtaa oli kovin vaikea löytää. Tovin jos toisenkin sai ootella, että neiti uskalsi pissat tehdä. Melkein yhtä nopeasti ne lumet sitten lähtikin mitä tulivat. Saa nähdä kauan tätä vesikeliä sitten piisaa. Arttu ei ainakaan kiitä. Eikä emäntäkään...

Syksy toi tullessaan sairastelua

Niinhän siinä sitten kävi, että alkukesästä asti odotettu pentunäyttely jää nyt väliin. Harmittaa kovasti, en sitten koskaan moisessa tapahtumassa päässy käymään. :( Eilen huomasin yhtäkkiä, että Rillan toinen korva näyttää melko punaselta ja tarkempi tutkimus osotti, että korva oli täynnä tummaa möhmää ja se tosiaankin punottaa aika makiasti. Eipä sinne näyttelyyn viiti kipeää koiraa lähtä kuskaamaan. Mitenhän tuota ei oo aikaisemmin huomannut, etenki kun noilla corgin höröttimillä on kokoa...Rilla itseään tuo korva ei näytä taaskaan häiritsevän, on se ihme epeli.

Kreetan auringon alla

Emäntä vietti syyskuun ekan viikon Kreikan lämmössä ja hyvien ruokien äärellä. Tuliaisina erittäin epätasainen ja paikoitellen varsin rapsakkakin rusketus ja 3 lisäkilon muodossa kreikan herkkuja. Ja muutama pullo sitä kuuluisaa oliiviöljyä. Päämäärä oli siis Kreetan Platanias. :)

Kaikenlaista kivaa: 1639 km autossa ja ihmeparantuminen

Emäntä on lomansa tältä erää lusinut, joten viimoisen lomapäivän voinee käyttää hyvällä omallatunnolla kuvien läpikäyntiin ja muuhun koneella värkkäilyyn. Ensimmäinen lomaviikko meni melkein kokonaisuudessaan tien päällä. Maanantaina piti käydä vielä viemässä Ouluun se Rillan kontrollipissanäyte, joten "etelän reissu" starttasi tiistaiaamuna. Pötköt kotiin ja lähdin reissuun poikakaverin kanssa. :) 

Ensimmäinen päivä kului autossa istuen, onneksi vänkärin paikalla. Onni on ajamisesta tykkäävä poikakaveri! Vessapysähdyksiä lukuunottamatta eka virallinen pysähdyspaikka oli Savonlinnassa. Tarkoitus oli käydä torilla syömässä pikaisesti ja suunnata sen jälkeen Olavinlinnaan. Torilta ei kuitenkaan löytynytkään oikein mitään kivaa ruokapaikkaa, joten mentiin sitten suoraan Olavinlinnaan, kun ei kummallakaan ollut mitenkään erityisen kova nälkä. Innoissaan lähdettiin tutkimaan linnaa ihan omin päin, mutta kun käveltiin n. viidennen kerran saman matkamuistomyymälän ohi (jonka myyjä katsoi meitä jo vähän kieroon) ja hoksattiin, että torneihin pääsee vain oppaan johdolla, todettiin, että varmaan parempi mennä sittenkin sinne opastetulle kierrokselle! Toki ensin lyöttäydyttiin vahingossa mukaan venäjänkieliselle kierrokselle. Naama punaisena hipsittiin sitten just sen toisen ryhmän mukaan, jossa opaskin puhui suomea. Paljon enemmän paikasta saikin irti oppaan johdolla, harmitti vain hieman, kun kuvia ei juuri ehtinyt pysähtyä ottamaan. Vaikka tietenkin unohdin kamerankin autoon, joten kännykkäkamerakuvia ois tullut muistoksi, mutta parempi nekin kuin ei mitään. Linnassa samaan aikaan pidetyt Savonlinnan oopperajuhlat ilmeisesti rajasi pois ainakin yhden linnanosan, jossa olisi normaalisti päässyt käymään, höh!

Tässä ollaan matkalla torniin. Mua huippas jo tässä vaiheessa sen verran, että tornin (pelottavia, epätasaisia ja joka suuntaan vinksollaan olevia) portaita kiivetessä en paljoa ympärilleni uskaltanut katella...

Onkelma pysyy, kohde vain vaihtuu

Rillan kanssa on yleensä käyty lääkärireissujen jälkeen Johannan ja Taran luona kylässä. Vissiin Rilla tykkää niin kovasti vierailla Jossun luona leikkimässä Taran kanssa, että keksii nyt lääkärireissuille syitä toinen toisensa perään. Rilla-rakas, voidaan kyllä käydä Taran kanssa leikkimässä ilman lääkärireissujakin!

Motivaatio- ja korvaonkelmia

Pari viikkoa sitten käytiin treffaamassa Heidin Camoa & Nemoa. Nemppa on Oosan velipoika, eli Rillan eno! :) Oosakin pääsi lenkille mukaan, ajattelin että saa rallitella poikien kanssa sydämensä kyllyydestä; Camosta Oosa tykkää ihan hirmuisesti ja Nempan kanssa niillä on ollut aina ihan omat jutut. Mutta eipä ne taineet lenkin aikana juuri keskenään leikkiä, jokainen humputteli omia teitään. No, Rilla meni tietenkin Oosan perässä, mutta muut eivät keskenään tainneet juurikaan rellestää. Vaihteeksi näin, liekkö kuuma keli vienyt enimmät riekkumisinnot mennessään. :) Rilla ei taaskaan ollut moksiskaan uusista tuttavuuksista, sinne se meni häntä huiskaen tutustumaan poikiin tyyliin "ollaan aina oltu kavereita". Ihana ipana!

Nokka pitää olla sävy sävyyn turkin kanssa

Reffailua

Viime viikonloppuna käytiin Haukiputaalla treffaamassa Sannan 5 kk vanhaa Herttaa ja Mirkan Iitua, joka on siis Oosan siskopuoli. Iitusta Rilla oli ihan mälsä, kun ei sen kanssa voinut juosta, Hertta oli paljon hauskempi rellestyskaveri, mitä tuommoinen omiin jalkoihinsa kompastuva rääpäle. :D Hertta taas yritti Rillaa leikittää, mutta Rilla ei vielä oikein isompien tyttöjen vauhdissa tahtonut pysyä mukana. Mutta varmasti hauskaa tulee olemaan, jahka ipana tuosta vähän kasvaa ja koordinaatio kehittyy sen verran, että tassut vie sinne minne haluaa. Rilla oli kuitenkin reipas tyttö, ei uusia kavereita ujostellut ja muutenkin tutki reippaasti ympäristöä (= oli lähdössä omille teilleen). :)

Hertta ja Rilla. Kummalla on isompi kieli?

Pieni hengähdystauko

Emäntä on lomaillut viikon, joten ollaan hieman keretty hengähtää kaiken hulinan jälkeen ja totutella kasvaneeseen laumaan ja uusiin rutiineihin. :) Oosa palautui varamammailemasta viime viikolla. En ole ihan varma, oliko pentu iloisempi Oosan näkemisestä, vai Oosa pennun näkemisestä, mutta selvästikkin olivat ikävöineet toisiaan!

Huh, mikä hullunmylly viikonloppu!

Huh, jopas on melkonen viikonloppu takana. Melkeen voisi pitää vielä yhden extravapaapäivän, jotta kerkäisi huilatakkin, sitä kun ei viikonloppuna juurikaan kerennyt tekemään. No, jaksaa jaksaa, enää tämä viikko töitä ja sitten koittaa viikon loma! Tänä kesänä sitä lomaa onkin kokonaiset neljä viikkoa, viime vuoden kahden päivän sijaan. :)

Perjantai tuntui ikuisuuden mittaiselta töissä, sillä työpäivän jälkeen hurautin Kontioon hakemaan Oosaa kotiin. Se mikä jännitti tuossa reissussa, oli se, että Oosan mukaan lähti myös yksi tytöntylleröistä! Uuden perheenjäsenen myötä myös blogi sai uuden nimen. :)

Aprillit

Pentuset saivat sunnuntaina viralliset nimet, kun kävivät sirutuksessa. Saanen esitellä:

Tejakes April in Her Eyes & Tejakes Dreaming of April & Tejakes A Rose in April